Näin vuosilomasi määräytyy yliopistossa

Lomaraha on liittojen sopima etu

Yliopistojen työehtosopimuksessa on sovittu, että lomaraha kuuluu kaikille. Se maksetaan lomaoikeuden perusteella. Saamisen ehtona ei ole työhön palaaminen loman jälkeen, ja lomarahan saa myös työsuhteen päättyessä. 

Lomarahan suuruus on 4 – 6 %:ia kuukausipalkasta kerrottuna täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärällä. Muilla kuin kuukausipalkkaisilla lomaraha on 50 %:ia vuosilomapalkasta. 

Lomarahan saa vaihtaa vapaaksi sopimalla asiasta työnantajan kanssa. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Se määräytyy sen tehtävän palkan mukaan, jossa työntekijä on kesäkuussa.

Kaksi eri lomanmääräytymistapaa

Loman pituus ja toteuttamistapa riippuu siitä, kuuluuko opetus- ja tutkimushenkilöstöön vai muuhun henkilöstöön. 

Opetus- ja tutkimushenkilöstö sopivat työaikasuunnitemassa työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelman mukaisiin tehtäviin. Vuosittainen työaika on 1 612 tuntia, ja työntekijä on siis itse vastuussa työsuunnitelman toteutuksesta ja ajankäytön suunnittelusta. Muu kuin työaikasuunnitelmassa sovittu työaika on työntekijän vapaa-aikaa ja esimerkiksi loma-aikaa.

Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosilomista on sovittu, että kalenteriviikko kuluttaa lomaa viisi päivää ja täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana ollut töissä vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Vuosiloman pituus riippuu työsuhteen pituudesta. Vähintään 15 vuoden palvelusaika oikeuttaa 38 päivän vuosilomaan. Palvelusaikaan lasketaan myös muussa kuin omassa yliopistossa, valtion tutkimuslaitoksessa, valtion palveluksessa sekä muussa olennaisesti työhön liittyvässä toimessa työskentely. Myös sairauspoissaoloaika ja ansiosidonnaiset perhevapaat lasketaan palvelusaikaan. Yli vuoden, mutta alle 15 vuoden työsuhteissa, vuosilomapäivien määrä on 30.